Popular Posts

Tuesday, December 22, 2015

Seenaa Haadha Keenya Qulqulleetti Dubree Maariyaam

Seenaa Haadha Keenya Qulqulleetti Dubree Maariyaam
 Dn. Roobel Addunyaa
maariyamii

 Ji’oota dura waa’ee haati keenya qulqulleetii dubroo Maariyaam Waaqayyoon filatamtee Waaqayyo Gooftaan keenya dhala namaa fayyisuuf jecha dubartoota keessaa akka ishee filate ilaallee turre. Amma ammo waa’ee dhaloota ishee ilaalla Waaqayyo laphee hubatu nuuf haa kennu.
                           Dhalachuu Ishee
  Jalqaba irratti waa’ee maatii haadha keenya Maariyaam, akaakilee Ishee fi jireenyi  afuuraa isaanii    akkam akka ture muraasa ibsuu  yaalla.
 Waaqayyo fuulduratti kan jaalataman, amantaa fi  hojii gaarii tiin cimanii (jabaatani) jiraachaa kan turan akaakileen hadha keenyaa  Dubree Maariyaam Teektaa fi pheexriiqaa(Phaxriiqaa)  jedhamu.  Isaanis Sooreyyoota(sooressoota)  hunda qaban turan. Baay’inni qabeenya isaaniis lakkoofsaa fi safara (daangaa) hinqabu ture.Garuu ijoollee(dhala) hin qabani ture.

  Guyyaa keessaa gaafa tokko Teektaan mana galmeewwan( kuusaa qabeenyaa) isaa seenee baay’ina qabeenya isaa ilaalee haadha manaa isaa Phaxriiqaadhaan  “Ati maseena; anis maseena dha; qabeenyi kun hundi eenyuuf ta’aa? ‘’ jedhee ishee gaafate.  Isheenis  «Waaqayyo narraa mucaa yoo si dhowwate kan biraa fuudhi; mucaas dhalchi siif eeyya meera!» isaan jette
Innis jecha ishii kana dheekkamuun «Ani akkan  kana hin raawwanne Waaqni  Israa’el  ni beekaa!» jedheen.
 Kanumaan osoo gaddaa jiranii mul’ata arganiiru. Kunis waatii (jabbii xiqqoo)  bifti ishii adii ta’e   dallaa loonii(foonaa) isaanii keessaa hogguu baatu, waatittiin waatii biraa akkaa dhalte hanga jahaaffaa geessee isheen jahaffaan addeessa(ji’a) deesse addeessittiin ammoo biiftuu  yeroo deessu arganii gara nama abjuu hiikuu deemanii gaafatan.  Innis  mucaa gaarii ni argattu (ni deessu) Addeessittiin mucaa uumamaan ol taatedha. Dubbiin biiftuu garuu natti hin mul’anne  isaaniin jedhe. Isaanis kana hoo yeroon haa hiiku jedhnii deeman. Kana booda Phaxriiqaan ulfooftee deesse. He’eemeen jattee maqaa bafteef (moggaafte) He’eemeen Deerdeetiin deesse; Deerdeen, Toonaatiin deesse, Toonaan Siikaariin deesse,Siikaar Hermeellaa deesse,Hermeellaan Faasteeniin deesse,Faasteeniin Haannaatiin deessee tti.
 Haannaa jechuun amantaa fi hojii gaariin kan jabaatte, qulqullinaan kan faayyeffamte, kabajamtuu,eebbifamtuu, uumama gaariij  jechuudha.
Dubartiin hojii gaarii fi amantaa dhaan kununfamtee guddatte kun yeroo umurii gaa’elaaf geese nama sanyii Yihudaarraa dhalate nama qajeelaa Iyyaaqeem jedhamutti heerumsiisan. Haannaa fi Iyyaaqeem jiireenya isaanii gammachuu fi jaalalaan gaggeessaniyyuu maseenummaan akaakileesaanii isaaniinis qaqqabe. Waaqayyo gadanmeessa Haannaa akka banu laphee cabeen kadhannaatti cimanii jiiratu ture. Baay’inni qabeenya isaaniis hangasa  mara baay’ee hin turre.
                    Ollaa Haannaa kan turte dubartiin sagaagalummaatiin jiraattu tokko jirti ture.  Guyyaa keessaa gaafa tokko Haannaan isheetti dhiyaattee har’a  mana kiristaanaa deemuuf jedhee yaddeen ture garu huccuun uffadhu hin qabu jettee itti himte. Dubartittiin kunis huccuun koo lamaa fi isaa ol kan ta’u jira kan koo uffattee maaliif hindeemtuu? jetteen. Hannaan garuu huccuu cubbuudhaan argamedha; Waaqayyo amaluuma Isaatiin ququlluu waan ta’eef  kana hin  jaalatu jettee deebisteef. Dubartittiin kunis akkas jettee dubbii laphee xuquutiin dubbatte  “Haannaan sababa maaliif mucaa ishee dhowwe jedheen siif gadda ture, garuu, kan  akka dhagaa gogsee si hambise hammeeanya keeti.’’ Jetteen. Haannanis baay’ee gaddite.
                Yeroo biraas aarsaa dhiyyeeffanna jedhanii mana  qulqullummaa deemnaan hangafti lubootaa Roobeel “Aarsaa (wareega) warra maseenaa hin fuudhiin.’’ Kan jedhu jira,isin warra Waaqayyo waadaa Addaamiif kenname kan”horaa, baay’adhaa, lafa guutaa’’ jedhu isin dhoowwe mittii? Waaqayyo waan isin jibbeef malee osoo isin jaalatee mucaa isinii kenna ture; wareega keessan akka galchattaniifis carraa isinii kenna ture jedhee isaan deebise.
      Hambaa aarsaa isa maanguddoonni Israa’el warri dhala qaban nyaatan sana isaan dhowwate. Isaanis waan isaan irra gahe kanatti gaddanii Waaqa isaaniitti rakkoo isaanii himatanii osoo deebi’aa jiraanii muka jala taa’anii bullaallaan( gugeen) osoo ijoolleshee wajjin haasoftuu, abaaboo (daraaraa) firii naqatee jiru Haannaan argitee bullaalleewwan amaluumaa isaaniin akka wal horan kan taasiste, biqiltoota akka daraaranii firii naqatan kan taasistu ani uumamni koo dhagaarraa ta’innaa? kan dhala nadhowwatte jettee gaddite. Guyyaa afurtamaaf subaa’ee galanii Waaqayyotti boo’aa turaniiru.
 Kana booda Haannaa fi Iyyaaqeem Waaqayo kan isatti ta’uusaa baranii wareega wareeggatan ‘’Dhiira yoo arganne (dhalle) bu’ee bahee qotee nu haa qarqaaru hin jennu mana Waaqayyoof  tajaajilaa ni ta’a. Dubartii yoo arganne qoraan nuuf haa cabsitu; bishaan nuuf haa waraabdu hin jennu. Waaqayyoof leemmaatii warqee hodhiti, golgaa hojjettee foo’aa footee haa jirtaattu.’’jechuun wareeganii kadhatan.
  Kana boddee adloolessaa gaafa 30 abjuun dinqii ta’e argani. Toorban tokko booddees Hagayya bultii torba ergamaan mucaa gaarii in deessu jedhee isaanitti hime. Haati keenya qulqulleettii Maariyaamis akkuma Ergamichi dubbate heeyyama Waaqayyootiin garaatti hafte(ulfaa’amte). Yeroo isheen garaatti haftes raajii hedduutu raawwateera.
§  Ija tokkee (kan ijji ishii tokko jaamee turte) kan taate adaadaan Giiftii keenyaa Beersaabeeh jedhamtu dhuftee “Haannaa  Waaqayyo gargaarsa Isaatiin si daawwate natti fakkaataa harmi kee gurraacha’e, hidhiin kee daalach’e.” jettee garaashee tuqxee garaashee yeroo sukkuumtu ijishee banameeraaf (ifeeraaf).
§  Ilmi eessum Haannaa Saamiinaas jedhamu yeroo du’e qabannoo sireesaa qabattee yeroo itti naannoftee boossu gaaddidduun ishee yommuu irra bu’u ka’ee dhugaa ba’eera. Waan abjuu hiikaan sun hambises isaaniif hiikeera.
Kana booddee Yihudoonni goomiif boqonnaa waan hin qabneef dur sanyii isaanii kan ta’an Daawiit, Solomoon kanneen jedhaman waggoota afurtama afurtama akka gagaa  nuu baqsanii, akka qiraacii nu caccabsanii nu bitani; ammammoo inni ishee kanarraa dhalatu maali laata? jedhanii diinummaan irratti kaka’anni. Yeroo kana ajaja ergamaatiin qulqulloonni Hannaa fi Iyyaaqeem baqatanii gara tulluu Libaanos deeman.
   Qulqullichi Daawit faarfannaa isaarratti «Hundeewwanshee tuluuwwan qulqullaa’oorradha» jedhee akkuma dubbate( Faar86(87):1). Eebbifamtoota maatii isheerraa caamsaa guyyaa 1 osoo isaan tulluurra jianii Giiftiin keenya qaulqulleettii dubroo Maariyaam in dhalatte. Erga dhelattee boodas guyyaa toorbaffaatti maqaa ishii  Maariyaam jedhanii moggaasan.                                
                                       
                                              Hiika Maqaa Ishee
Yaa maatii Waaqayyoo!  Hiika maqaa Giiftii keeenyaa kitaabolee gaggalagachuun,hayyoota mana kiristaanaa hubachuu  yaalla. Akka abbootiin nu barsiisanitti hiikaan maqaa Giiftii Keenya Dubroo Maariyaam akka armaan gadii ta’a:-
A.     “Maariyaam” jechuun, gara mootummaa Waaqayyoo tti kan nama galchitu jechuudha.
B.     Maariyaam jechuun kennaa fi qabeenya jechuudha. Luqa.  1.28 irratti “ Kennaan kan guutamte gammadi Waaqayyo Gooftaan si wajjin jirahoo” jechuudhaan ergamaa qulqulluu Gabri’eeliin kennaa fi qabeenyi guutuu ta’e akka isheef kenname, foon Isheerraa foon; lubbuu Isheerraa lubbuu fudhatee kan dhalatu Gooftaan keenya Iyyesuus Kiristoos yeroo hunda ishee wajjin akka ta’e mirkaneesseera. Kanaafuu yeroof maatiisheef kennaa fi qabeenya taatee kennamuu ishee kan ibsu ta’us dhumni isaa garuu fayyina addunyaa kanaatiif kennaa taatee kan kennamte ta’uu ishee ibsa.

   C. Maariyaam jechuun uumamaa ol; uumaatii( Waaqayyootii) gadi jechuudha. Giiftiin keenya qulqulleettii Maariyaam haadha Waaqayyoo waan taateef warra sodaa fi hoollannaattiin galleeffatan ergamoota qulqullaa’oo ni caalti.
“Teessoo Isaa fuuldura yemmuu dhaabatan kochoosaaniitiin fuula isaanii fi miila isaani in haguugu.”  (Mul’ata. 4:7-9; Isaa 6:2) Giiftiin keenyaa garuu gadameessa isheetti Isa baatteetti; harma ishees hoosifteetti; dugda isheetti baatteetti; harkasheen hammetteetti. Dhaloota Isaa irraa hanga fannoo Isaatti ilmala Isaa hundarratti biraa hin hafne.
 Ergammoonni tuquu dhiisii ilaauu kan hin dandeenye abidda Akkeenyaa gadameessa isheetti waan baatteef uumama hundaan ol ta’uushee ni amanna. Qulqullichi Yaareed kadhannaa isaa balbala ifaarratti “kennaan kan guutamtee fi madda gammachuu kan taate jji isaanii baay’ee kan ta’e kiirtuu beelii fi kochoowwan hedduu kan qabda.Isaan ibiddi Ilma keerraa ba’u akka isaan hin gubneef fuula isaanii in haguugu. Ati garuu bultoo Akkeenyaa taatee, amaloomni akkeenyaas si hin gubne arrba ibiddaa baattee» jedheera.(balbala Ifaa lakk.----)
                                        Guddinaa fi Daa’imummaa Ishee
Qulqulleeetiin dubroo Maariyaam barri daa’imummaa Ishee hanga rawwatuttii  haadhaa fi abbbaa ishee wajjin jiraatte. Wagoota sadii fixxee yaadni ishee fira; afaanshee midhaan osoo hin bariin akka wareega keenayaatti mana qulqullummaaf kennina jehdanii fudhatanii deeman. Hoogganaan lubootaa fi uummanni yeroo ishee argu biiftuu  caala harka toorba iftee qaqawweessa caalaa soodaachiiftee durrii iftu fakkakattee isaanitti mul’atte. Isaanis uumama kana fakkaattu maal goonaa? Maal ishee nyaachifnaa? Maal isheef afnaa? Jedhanii osoo dhiphatanii Ergamaa qulqulluu Faanu’eel mannaa samii irraa leemmaatii warqeetti, dhugaatiisamii xoofoo ifaatti qabatee samiirraa bu’ee isaanitti mul’ate. Uummannis lubichaaf kan dhufe isaanitti fakkate. Lubichi fudhachuuf yeroo ka’u Ergamichi irraa ol fagaate. Haannan mucaashee hammattee kabajasaa fudhachuuf achi siiqxee yeroo tessuu akkuma ol fagaatetti hafe. Kana booddees kabaja daa’imittiif dhufe yoo ta’e maaltu beeka? qofaashee dhiisii achi siiqi isheedhaan jedhan. Haannaanis akkuma jedhamtes taasiste. Yeroo kana ergamaan qulqulluu Faanu’eel bu’ee kochoosaa tokkoon haguugee, tokkoo immoo ishee uffisee manna sana nyaachisee wayinicha obaasee gara samiitti ol bahe. Gooftaan saba Israa’el mannaa samiirra buusee akkuma isaan nyaachise haadha keenyas kara ergamichaa sooreera. (Ba’uu 16:13, 1Moot.19:1-8)
  Erga dhimmi sooratashee fala argatee mana qulqullummattii ishee gashan. Guyyaa kana mannii kiristaanaa mudde guyyaa sadi ayyaana waggaa ishee baatiilee( ji’oota) birootiin immoo yeroo hundaa jiini galee guyyaa 3ffaa irraatti ni yaadatti.
          «Yaa mucaa koo dhaga’ii mana abbaa kees irranfadhu; mootiin miidhagna kee jaalateerahoo» Jedhee qulqullichii Daawiit (Faar. 44:101) irratti akkuma dubbate. Haati keenya qulqulleetii, Maariyaamiin ergamoonni akkaa ishee sooran mana qulqullummaa keessa waggaa kudha lama jiraatte; waggaa kudha shan yommuu fixxu Yihudoonnii goomiidhaan «Shamarree waan taateef mana qulqullummaaatii bahuu qabdii» jedhanii raagni dubbatame sun dhumee osoo ishiin mucaashee hin dahiin dursinee ishee balleessuu qabna jechuun raayyaan loltootaa hedduu qabatanii Giiftii keenya yammuu marsan Waaqayyoo ergamaasaa ergee bakakkaadhaan isaan fixe.
          Hangafni lubootaa hammina isaanii kana argee akkam taata egaa? jedhee ishee gaafannaan gara Waaqayootti naaf beeksisii jetten. Innis kadhannaa gaafa jedhu «Qomoo Yihuudaa keessa kanneen haati manaa isaanii duute lakkaa’eetu ulee isaanii mana qulqullummaatti galchii irratti kadhadhu aniis mallattoo siifan kenna » kan jedhu deebii kenneef.
Waaqayyos akkuma waadaa galeefiitti lubichaaf mallattoo adda addaa mul’iseefii maanguddichi Yooseef tiksee( kaadhima) Giiftii Maariyaam akka ta’utti filatame. Guyyaa sanaa eegalee maanguddichi Yooseef tiksee 9 eegduu) Maariyaam ta’uun haadha Gooftaa isaa tajaajilaa tureera. ( Maat 1:18-26, Luq1:26-45)

ICCIITII UTUBAALEE SHANAN

1.1. አዕማደ ምስጢር/ICCITIIWWAN UTUBAA/
W
aa’ee iccitii utubaa waliin dubbachuun dura hiikaa<iccitii>fi <<utubaa>>jedhu beekun barbaachisaa dha.
A, iccitii/ምስጢር/፡-dhokse,wal jala dabarse ,ykn yaadaa fii jecha dhokataa jechuudha.akkasumas jecha gi’izii <<አመስጠረ  (ሰጠረ)>>  jedhurraa kan argame yoo ta’u hojii waaqummaa,dhokata afuurummaa, kan hin muul’anne, kan hin beekamne kan amanamu fi kan ajaa’ibsiifamu jechuudha.kana jechuunis ija fooniin kan hin muul’anne garuu ija amantaan kan muul’atu jechuudha.kan biraas Eeyyamafi arjummaa waaqayyoon malee ilmoon namaa ogummaa isaatiin qoratee bira ga’uu fii beekuu kan hin dandeenye jechuudha.  
Iccitiin kunis: kan uumaafii kan uumamootaa jedhamee bakka lamatti qoodama.
1) Iccitii uumamaa:-kunis iccitii namaa fii iccitii Ergamtootaa jedhamee bakka lamatti qoodama.
Ø Iccitii ergamootaa:-namni waa’ee ergamootaa kan beeku waaqayyoon jaalatee fi eeyyamee kitaabota qulqulluun hanga ibseef qofa. /iz.sut:2:21-24/
Ø Iccitii namootaa:-namoonni lapheesaanitti dhoksanii kan qabatan ykn nama lamaafii lamaa ol gidduutti yeroodhaaf dhoksaan kan qabamu yoota’u adeemsa keessa suuta suuta ifa kan ba’uu fii kan hiikkatu akkasumas kan beekamu jechuudha./mat:10:26
2) Iccitii uumaa:-dandeettii humna namaatii ol waan ta’eef Eeyyama waaqayyoon ala kan hin ibsamne. sammuun ilma namaa yaade fii qoratee bira gawuu kan hin dandeenye fagoodha/ረቂቅ ነው/ waan ta’eef jiraachuun waaqayyoo, hojiin waaqayyoo, walumaa galatti iccitii waaqayyoo jedhama.
Iccitii jedhamuun isaas:-
Hammi nuti beeknuyyuu hanga waaqayyoon nuuf ibse qofa ta’uusaani.
Barannee fii beeknee bira gawuu kan hin dandeenye ta’uusaan. keessattuu qorannoo fii ogummaa fooniin,hubachuun kan hin danda’amne waan ta’eef
Iccitiin uumaa/waaqayyoo/ kan ibsamu warren amanan kiristaanotaaf qofa ta’uusaani, ykn kan amananii malee- kan hin amannee dhokataa ta’uusaani.
B. utubaa/‹‹አምድ››/bu’uurri jecha kanaa afaan gi’iizii yoo ta’u oromiiffaan garuu hiika lama qaba ijaarsa manaaf yoo ta’u,<<Aa’imaad>> jechuun immoo utubaawwan jechuudha
Iccitiiwwan utubaa /አእማደ ምስጢር/:-jechuun bu’uura mana kiristaanaa jechuu dha. Sababnisaas manni amantaa keenyaa iccitiiwwan kanaan ala dhaabachuu hin dandeessutii. Iccitiiwwan kunis;
Iccitii sillaasee/ምስጢረ ስላሴ/
Iccitii foonummaa/ምስጢረ ስጋዌ/
 >>  cuuphaa/ምስጢረ ጥምቀት/ 
 >>  qurbaanaa/ምስጢረ ቁርባን/
 >>  du’aa ka’umsaa/ምስጢረ ትንሣኤ ሙታን/ jedhamuun beekamu./1qor.14:19/
Manni utubaa malee akka hin dhaabanne fi hin ijaajjine hunda jiraachuun mana kiristaanaas iccitiiwwan shanan kanaan ala gatiin baasu.
Eenyuyyuu amala waaqummaa sillaasee qorachuu fi bira gawuu yoo barbaade daangaa beekumsaa kana darbee beekuu hin danda’u. Kana caalas qorachuu waan hin dandeenyeef, yaada sammuu keenyaa ol waan ta’eef, haguma kana qofa akka beeknuuf waaqayyoon kitaabasaarratti eeyyama. /rom: 12:3 / 
Sabni kiristaanaas hundi iccitiiwwan shanan kana akka eeyyama waaqayyootti beeku fi warren hin beekne beeksisuun irra jiraata.  Akkasumas iccitiiwwan Kun <<aa’imaad>> jedhamuunsaanii akka utubaatti laphee warra amananii Kan jabeessani waan ta’eefi,Faalla’uu fi shakkiirraa Nama eegu waan ta'eefi, Akkasumas manni utubaa hin qabne akkuma of baachuu dadhabee kufu Iccitii utubaa namni amanuun hin bariinifi hin beekin tokko amantaa keessa hin turu hin kufa.harka diinotaattis ni kennama.
Hunda dursuunis Iccitii sillaasee beekuun barbaachisaa dha. Akka abbaan keenyaa qulqulluun qeerloos <<hunda dursinee tokkummaaf sadummaa sillaasee barsiisna>> jedhetti.

ICCIITII UTUBAALEE SHANAN

1.1. አዕማደ ምስጢር/ICCITIIWWAN UTUBAA/
W
aa’ee iccitii utubaa waliin dubbachuun dura hiikaa<iccitii>fi <<utubaa>>jedhu beekun barbaachisaa dha.
A, iccitii/ምስጢር/፡-dhokse,wal jala dabarse ,ykn yaadaa fii jecha dhokataa jechuudha.akkasumas jecha gi’izii <<አመስጠረ  (ሰጠረ)>>  jedhurraa kan argame yoo ta’u hojii waaqummaa,dhokata afuurummaa, kan hin muul’anne, kan hin beekamne kan amanamu fi kan ajaa’ibsiifamu jechuudha.kana jechuunis ija fooniin kan hin muul’anne garuu ija amantaan kan muul’atu jechuudha.kan biraas Eeyyamafi arjummaa waaqayyoon malee ilmoon namaa ogummaa isaatiin qoratee bira ga’uu fii beekuu kan hin dandeenye jechuudha.  
Iccitiin kunis: kan uumaafii kan uumamootaa jedhamee bakka lamatti qoodama.
1) Iccitii uumamaa:-kunis iccitii namaa fii iccitii Ergamtootaa jedhamee bakka lamatti qoodama.
Ø Iccitii ergamootaa:-namni waa’ee ergamootaa kan beeku waaqayyoon jaalatee fi eeyyamee kitaabota qulqulluun hanga ibseef qofa. /iz.sut:2:21-24/
Ø Iccitii namootaa:-namoonni lapheesaanitti dhoksanii kan qabatan ykn nama lamaafii lamaa ol gidduutti yeroodhaaf dhoksaan kan qabamu yoota’u adeemsa keessa suuta suuta ifa kan ba’uu fii kan hiikkatu akkasumas kan beekamu jechuudha./mat:10:26
2) Iccitii uumaa:-dandeettii humna namaatii ol waan ta’eef Eeyyama waaqayyoon ala kan hin ibsamne. sammuun ilma namaa yaade fii qoratee bira gawuu kan hin dandeenye fagoodha/ረቂቅ ነው/ waan ta’eef jiraachuun waaqayyoo, hojiin waaqayyoo, walumaa galatti iccitii waaqayyoo jedhama.
Iccitii jedhamuun isaas:-
Hammi nuti beeknuyyuu hanga waaqayyoon nuuf ibse qofa ta’uusaani.
Barannee fii beeknee bira gawuu kan hin dandeenye ta’uusaan. keessattuu qorannoo fii ogummaa fooniin,hubachuun kan hin danda’amne waan ta’eef
Iccitiin uumaa/waaqayyoo/ kan ibsamu warren amanan kiristaanotaaf qofa ta’uusaani, ykn kan amananii malee- kan hin amannee dhokataa ta’uusaani.
B. utubaa/‹‹አምድ››/bu’uurri jecha kanaa afaan gi’iizii yoo ta’u oromiiffaan garuu hiika lama qaba ijaarsa manaaf yoo ta’u,<<Aa’imaad>> jechuun immoo utubaawwan jechuudha
Iccitiiwwan utubaa /አእማደ ምስጢር/:-jechuun bu’uura mana kiristaanaa jechuu dha. Sababnisaas manni amantaa keenyaa iccitiiwwan kanaan ala dhaabachuu hin dandeessutii. Iccitiiwwan kunis;
Iccitii sillaasee/ምስጢረ ስላሴ/
Iccitii foonummaa/ምስጢረ ስጋዌ/
 >>  cuuphaa/ምስጢረ ጥምቀት/ 
 >>  qurbaanaa/ምስጢረ ቁርባን/
 >>  du’aa ka’umsaa/ምስጢረ ትንሣኤ ሙታን/ jedhamuun beekamu./1qor.14:19/
Manni utubaa malee akka hin dhaabanne fi hin ijaajjine hunda jiraachuun mana kiristaanaas iccitiiwwan shanan kanaan ala gatiin baasu.
Eenyuyyuu amala waaqummaa sillaasee qorachuu fi bira gawuu yoo barbaade daangaa beekumsaa kana darbee beekuu hin danda’u. Kana caalas qorachuu waan hin dandeenyeef, yaada sammuu keenyaa ol waan ta’eef, haguma kana qofa akka beeknuuf waaqayyoon kitaabasaarratti eeyyama. /rom: 12:3 / 
Sabni kiristaanaas hundi iccitiiwwan shanan kana akka eeyyama waaqayyootti beeku fi warren hin beekne beeksisuun irra jiraata.  Akkasumas iccitiiwwan Kun <<aa’imaad>> jedhamuunsaanii akka utubaatti laphee warra amananii Kan jabeessani waan ta’eefi,Faalla’uu fi shakkiirraa Nama eegu waan ta'eefi, Akkasumas manni utubaa hin qabne akkuma of baachuu dadhabee kufu Iccitii utubaa namni amanuun hin bariinifi hin beekin tokko amantaa keessa hin turu hin kufa.harka diinotaattis ni kennama.
Hunda dursuunis Iccitii sillaasee beekuun barbaachisaa dha. Akka abbaan keenyaa qulqulluun qeerloos <<hunda dursinee tokkummaaf sadummaa sillaasee barsiisna>> jedhetti.

Monday, December 21, 2015

“ Hoosaa’inaa Ilma Aariyaam irratti Daawitiif”

“ Hoosaa’inaa Ilma Aariyaam irratti  Daawitiif”

                                                                          Bitootessa 26

Dn. Mazgabuu Kafyaalawuun
Faaruun  kun guyaa Gooftaan keenya Iyyasuus Kiristoos  gara Iyyarusaaleemitti yemmu galu faarfannaa faarfatamedha.Faarfannaan isaas “Hoosaa’inaa Ilma Daawitiif” “Kan maqaa Waaqayyootiin dhufu kan eebbifamedha, Hoosaa’inaa Ilma Daawitiif” kan jedhu ture.

Wangeelli guyyaa kana dubbifamus kan akkas jedhuhd:- “Gooftaan keenya Iyyasuus gara Iyyarusaaleemitti dhiyaatee gara dabra Zayitii fi Beeta faagee gahe.( Maat.21:1) irraa eegalee kan jirudha. “Iyyarusaaleem” jechuun “Magaanaa nageenyaa” jechuudh. “Beetafaagee” jechuun ammoo “Mana Balasii” jechuudha. Abbootiin keenya ammoo “Daandii qaxxaamurame” jechuudhaan hiikaniiru.

Gooftaan keenyas duuka buutota Isaa keessaa lamaan isaanii ergee “Gara magaala fuuldura keessan jirtuu deemaa bakka sanattis harree hidhamte ilmoo ishee wajjin argattu hiikaatii naaf fidaa; eenyumtuu yoo isin gaafate Gooftaadhaaf ni barbaachisa jedhaan” jedhee itti hime.


Duukabuutonni Isaas hiikanii fidaniif. Hojiin duukabuutotaa warra hidhaman sagalee wangeelaatiin hiikuudha. Kunis seexanoonni; afuurri harfaa’aadhaan kan hidhamanii jiran baay’eedha waan ta’eef duukabuutonni,warren bakka duukabu’ootaa bu’uun muudaman luboonni cubbuu namootaa hiikuudhaan gara mootummaa Waaqayyootti nama dhiyeessu.

Sagaleen raajii kan raajicha Zakkaariyaasiin dubbatame akka raaawwatamuuf Gooftaan Harree sanaa fi Ilmoo harree sana irra akka bahuuf (yaabbatuuf) uffata dugda harree sana irra buusani ( Zakk. 9:9 ). Kan isaan uffata afaniifis Iyyasuus Kiristoos kan cubbuu addunyaa kan balleessu waan ta’eef uffanni akkuma qaama qaanii namaa haguugu Atis cubbuu fi badii keenya nuuf haguugda jechuudhaan uffata afaniif.

Harreen kan tuffatamtedha; Waaqayyo warra lapheen isaanii cabe, warra gadi ofqaban akka filatu agarsiisa.( Isaa. 53:23,Maat. 11:29, Faar. 50:17-18)



 Uummannis uffata isaanii lafarra afaniif:- kunis ati mootiidhaatii si qofa osoo hin taane harreen ati yaabbatte illee lafarra deemuu hin qabdu jechuun uffata isaanii of irraa baasanii lafarra afani kabaja mootiidhaaf malus kennaniif ( 2Moot. 9:13).

“Hoosaa’inaa aariyaamirratti” jechuudhaan faarfannaa dhiyeessaniif. “ Hoosaa’inaa” jechuun “ Amma fayyisi” jechuudha. Sagalichif Faarfannaa Daawit irratti “ እግዚኦአድኅን” “ Yaa Gooftaa Amma fayyisi” jedhamuun dubbatameera. ( Faar. 117:25) jechi “ Aariyaami irratti” jedhu ammoo samii bakka bultii Waaqayyoo kan agarsiisudha. Kanaafuu Yaa Waaqayyo isa samiirra jiraattuu; yaa qoricha isa samiirra jiraattuu amma fayyisi, dhiifama taassisi” akka jedhan faarfachuu kan agarsiisudha.

Iyyi isaaniis kallattii lamaan ilaalamuu danda’a: gama tokkoon gita bittaa Roomaa jalaa bilisa nu baasi jechuun boo’icha foonii kan iyyan ta’uu kan agarsiisu yoo ta’u, gama biraatiin ammo du’a foonii fi du’a lubbuu irraa nu baraari, nu fayyisi jechuun faarfachuu isaanii kan hubachiisudha. Gama biraatiin faarfannaa isaanii keessatti wanti hammatame jecha “ Ilma Daawit” jedhudha. Kunis  fayyisaan dhufu Isa ta’uu isaa uummanni baranii eegaa turuu isaanii kan ibsudha. ( Maat. 12:23, 20:30)






Bifa kanaan Fayyisaan gara iyyarusaaleem yemmu galu magaalattii guutuun “ kuni eenyudha?” jechuudhaan dhiphatani. “ Kunoo Kiristoos Isa galiilaa irraa dhufudha” jechuudhaani.

Kana booda gara mana qulqullummaa seenee mana qulqullummaa sana dula namoonni mana daldaalaa taassisanii turan qulqulleesse, warren achi keessatti daldaalaa turanis mana qulqullummaa Isaa keessaa baasee ari’e. “Manni koo mana kadhannaati; isin qaalaa saamtotaa taassistanii” jedhee ifatti isaan qeeqe.

Namoota naannoo mana qulqullummaa sanaa jiran dhukkubsattoota, warra ijji isaanii jaame, warren gurri isaanii dude, warren miilli isaanii naafate hunda fayyise. Garuu Luboonni Yihudootaa warri sammuun isaanii dude hin fayyine. Yeroo daa’imtoonni iyyarusaaleem “Hoosaa’inaa Ilma Daawitiif” jedhanii faarfatan barattoonni isaaniis daa’imtoota kanneen wajjin waan faarfataniif ijji isaanii dhiiga uffatee Gooftaadhaan “isaan kun immoo kan jedhan hin dhageessuu? Callisaa jedhiin” jedhanii gaafatani. Gooftaanis “ Isaan yoo callisan illee dhakaan ka’ee naan faarfata, kanumaanuu immoo raajii Daawitiin Afaan daa’immanii irraa galata naaf qopheessite jedhamee isa dubbatame hin yaaddattanii?” ( Faar. 8:2) jedheen.Warreen nuti sammuu qabna jedhan lapheen isaanii yemmuu jaamu,afaan daa’immanii garuu faarfannaa roobsa ture.

Egaa guyyaan kun guyyaa Gooftaan keenya gara iyyarusaaleem deemuun mana qulqullummaa Isaa keessaa daldaaltotaa fi warren maallaqa jijjiiran ar’ee mana Isaa kabajedha. Guyyaa kana abbootiin mana kiristaanaa “Hoosaa’inaa Ariyaam irratti Ilma Daawitiif” jedhanii faarfannaa fi yeedaloodhaan faarfataa bulu.

Galmee keessaa barbaadaa

Barumsaalee Tawaahidoo