Sooma

Maqaa Abbaa, Ilmaafi Afuura Qulqulluu Waaqa tokko ameen!



Sooma

sooma jechuun qaamni kan barbaadu hundarraa dhorkamuu yookiin nama kan hawwisiisu hunda dhiisuu jechuudha. Karaa biraatiin nyaata barbaachisu irraa yeroo muraasaaf turuufi yakka adda addaa hojjechuu guutummaa guutuutti dhiisuu jechuu dha. Amantiin bakka jiru hunda soomni ni jira. Raajonni Kakuu Moofaa keessa turan Waaqayyo faana waqtii itti wal argan bishaaniifi midhaan gara afaan isaanii hin seenu ture ( seera bahuu 34:28). Dheekkamsi Waaqayyorraa sababa baayina cubbuuu keenyaaf ajajamu kan deebi’u soomaan yoo kadhatan ture (Yonas 3:5-10)

Kakuu Haaraa keessattis soomni kan namni ofii isaa uume osoo hin taane Gooftaan keenya Iyyesuus Kiristoos fooniin deddeebi’aa yeroo turetti jalqaba hojii hundaa godhee seera uume dha.(Maat 4:2; Luq. 4:2).

Gooftaan keenya Iyyesuus Kiristoos qorumsa gurguddaa warren akka sassatuu, of- tuulummaafi qabeenya jaalachuu kan seexanaan itti dhiyaateef soomaan moo’ee nutis moo’uu akka dandeenyu nu barsiise. Kana qofaas osoo hin taane diina keenya seexana nurratti hidhamee jiru soomaan ofirraa arii’uu akka dandeenyu dubbateera.(Mat 17:21 ,Maar 9:2)

Mana amantaa akka tajaajilaniif duuka bu’oonni Waaqayyoorraa Afuura Qulqulluu kan argatan soomarra osoo jiraniiti.(Hojii Erg. 13:2 ). Kunis kan agarsiisu soomaa fi kadhaan kan adda hin bane ta’uu isaafi yommuu soomnuufi kadhannu Afuurri Qulqulluun kan nutty dhiyaatu ta’uu isaa nu agarsiisa.

Qaamni soomaan gadi qabameefi lapheen kadhaaf qophaa’e Waaqayyoof ajajamuuf kan qophaa’e ta’uufi innis nu ajaja, nutis ni ajajamnaaf.

Luboonniiifi kan lallaba wangeelaaf waamaman hunduu aangoo kan argatan soomaafi kadhaatiini. (hojii ergamootaa 13:3,4:25)

Soomni Waaqayyoon kan ittiin kadhatan hidhaa seexanaa irraa kan ittiin hiikaman waan ta’eef waqtii soomaa kana qanaateedhaaf nyaata nyaatamuufi hojii afuuraaf faallaa kan ta’e hojii fedha foonii kan jajjabeessu dhugaatii alkoolii, nyaata beeladaa (foon, dhadhaa,aannan, buuphaafi kkf) irraa fagaachuu qabna.

Soomni gocha raawwatan yaadachaa cubbuu irraa qulqullaa’uuf kan ofii irraa hiyyeessotaaf kennuun kan soomamu ta’uu hubachuu qabna.

Soomni ofiif qofa osoo hin taane firaafis,firaaf qofa osoo hin taane diinaafis ni soomama.“warra sin arii’ataniif soomaa”( Didisqiliyaa 1:5 jedha).

Dhukkubaan sireerratti hidhamanii warra jiran,baqaan biyya ormaa gidiraan warra jiran yaadachuun waa’ee isaanii kadhachuun nurra jira.

Qulqulluu Yaarediis waan yaraa ilaaluu,dhagahuufi dubbachuu irraa of qusachuu akka qabnu nu barsiisa.

Qulqulleettii (Qiddist)

Qulqulleettii (Qiddist)

Torbeewwan sooma guddaa yookiin sooma Gooftaa keenya Iyyesuus Kiristoos keessaa inni lammataa Qulqulleettii (Qiddist )jedhama. Sababiin kana jedhameefis “ዛቲ ይእቲቅድስትዕለት ” guyyaan kun ebbifamtuudha. Kanan itti boqodhe sanbata qulqulleettii dha. Ani qulqulluu akkuman ta’e isinis qulqulloota ta’aa (Lew 19:2-3) jechuudhaan Waaqayyo abbaan guyyaa sanbataa ni qulqulleesse,ni kabajes. Jechaa qulqullummaa Sanbataafi namnis qulqullummaan jiraachuu akka qabu kaasaa waan faarfatuuf torbeen kun Qulqulleettii jedhameera. Moggaasichis Sanbatni guyyaa boqonnaa akka taatu bara Ooritiis bara Wangeelaas Waaqayyo guyyaa eebbise, guyyaa kabaje ta’uu nutti hima. Gara biraanis Waaqayyo qulqulluu akkuma ta’e namni harka Waaqayyon uumames qulqulluu ta’uu akka qabu nutti hima. (Uum 2:3, Bahuu 20:8-11; 1Pheex 1:15-16).

Caqasootni guyyaa Sanbataa kana Qiddaaseerratti dubbifaman kanneen armaan gadii jirandha:

1Tese. 4:1-12 ((Waaqayyo cubbuudhaaf osoo hin taane qulqullummaaf nu waameerati….))

1Pheex. 1:13-25 ((…Ani Qulqulluu waanan ta’eef akkasuma isinis Qulqulloota ta’aa jedhamee waan barreeffameef kan isin waame qulqulluu akkuma ta’e isinis immoo jireenya keessan hunda keessatti Qulqullooota ta’aa)).

H.Er. 10:17-30 ((Pheexiroosis akkana isaaniin jedhe- “namni Yihuudi orma waliin makamuu akka hindandeenye ni beektu. Anaaf garuu namni kamiyyuu xura’aa akka hintaaneefi eenyuunuu tuffachuu akkan hinqabne Waaqni na agarsiiseera. Kanaafuu otuu homaallee hin shakkiin gara keessan nan dhufe”))

Faaruu 95 (96):5 (Misbaakii)

እግዚአብሔርሰ ሰማያተ ገብረ
አሚን ወሠናይት ቅድሜሁ
ቅድሳት ወዕበየ ስብሐት ውስተ መቅደሱ

Mikuraab

Mikuraab

                                                                                                           
Torban sooma Gooftaa keenya keessaa inni sadaffaa Mikuraab jedhama. Torban kun sababa inni itti mikuraab jedhameef guyyaa kana luboonni faaruu sooma diggu’aa irraa kaasuun ‹‹ቦአ ኢየሱስ ምኩራበ አይሁድ ወመሐረ ቃለ ሃይማኖት›› “Iyyesuus gara Mikuraaba Yihuudotaa seene; sagalee amantaas ni barsiise” jechaa waan faarfataniif dha.

Yihuudonni bara Kakuu Moofaa keessa mana qulqullummaa (Meqdesii) itti Waaqayyoon kadhatan Iyyerusaalem keessatti ni qabu ture. Boodarra garuu Naabukedenetsoor mana qulqullummaa isaanii kana waan diigeef uummanni sunis gara Baabiloonitti booji’aman. Warri booji’aman kun biyya ormaa keessa gabrummaan yeroo turanitti mana qulqullummaa hin qaban ture. Kanaaf yeroo sanaa kaasee Ayihuud bakka deeman hundaatti mana adda ta’e mana kadhaa qopheessuu akka jalqaban ni eerama. (Hizqeel 11:16). Haaluma kanaan bara Kiristoos biyya lafaarra deemee barsiisaa turetti Iyyerusaalem keessa Mikuraabonni Yihudotaa baay’een jiru ture. Duuka bu’oonnis Yihuudonni bakka tajaajilaaf faca’anii jiran hundaatti naanna’anii mikuraaba seenanii barsiisu ture. (Maat.4:23; H.Erg. 6:9; 13:5-14; 9:2; 14:1; 17:1; 10:17; 18:4; 19:8).

Gooftaan keenya Iyyesuus Kirirtoos yeroo ayyaana faasikaa kabajuuf gara Iyyerusaalem deemetti mana qulqullummaa seenee mana qulqullummaa kana keessatti warra daldalaa jiran isaan baase. Meeshaa isaaniis gargaragalche (Yoh.2:13-17). Warqee qarshiitti, qarshiis warqeetti warra waljijjiiraa jiran akkasumas akkuma namoonni biyya keenyaa lukkuuf siree hojjetanii irratti gurguran gugeedhaaf teessoo hojjetanii warra daldalaa turaniin meeshaa isaanii garagalchuun isaan arii’e. Akkuma kitaaba irratti barreeffametti “Manni koo mana kadhannaati jedhamee barreeffameera (Isa 56:7; Eerm7:11; Luq. 19:47). Isin garuu holqa hattuufi saamtotaaa taasistan” jedhe. Quuqama Gooftaan Mana Qulqulluummaa kanaaf agarsiise yaadachuufis turban kuni “Mikuraab” jedhamee akka moggaafamu taasifame.

Kutaaleen Kitaaba Qulqulluu keessaa Qiddaasee guyyaa kanaa irratti dubbifaman akka armaan gadiitti caqasamaniiru:

Qol.2:16-dhu
Yaa’i: 5:15
H.Er.10:1-8
Faar. 68 (69):9 (Misbaakii):
እስመ ቅንዐተ ቤትከ በልዐኒ (Hinaaffaan manakee na nyaatteeti)
ትዕይርቶሙ ለእለ ይትዔየሩከ ወድቀ ላዕሌየ (Arabsoon warri siin arabsaniis narra qubateera)
ወቀጻዕክዋ በጾም ለነፍስየ (Lubbuu/Qaamakoo soomaan dadhabsiise)

Wangeela (Yoh.2:12-25) Kana booda Gooftaan Iyyesuus Haadha Isaafi obboloota Isaa akkasumas duuka bu’oota Isaa faana gara Qifirnaahomitti bu’an; achis guyyaa muraasa taa’an. Aayihuudis guyyaan itti faasikaa isaanii kabajatan gahee ture. Gooftaanis gara Iyyerusaalemitti deeme. Mana Qulqullummaa keessattis yoggu sangoota, hoolotafi gugeewwan gurguran fi warra qarshii jijiiran taa’anii isaan arge. Qaccee funyoo hojjetee; hoolotaafi sangootas hundasaanii Mana Qulqullummaa irraa gadi baase. Warra qarshii waljijjiiranis qarshii isaanii bittinse. Gabatee isaaniis galagalche. Warra gugee gurguruunis “kana asii baasaa; mana Abbaakoo mana daldalaa hin taasisiinaa” isaaniin jedhe. Duuka bu’oonni Isaas Raajiin ‘hinaaffaan waa’ee manakee keessa koo na nyaate’ jedhu barreeffamee akka jiru ni yaadatan…….
Egaa walumaa galatti haala Gooftaan keenya Iyyesuus Kiristoos nutti agarsiise kanaan Mana Qulqulleettii keenya kanaaf quuqamuu, qulqullinasheef carraaquu qabna. Namoonni mana amantaa keessatti hojii yaraa adda addaa hojjetan yogguu agarrus akkuma abbaa keenya Q/Daawwit “waa’een manakee keessa koo na nyaate” jechuun quuqamuu, gorsinees sirreessuu qabna.

Eebbi Waaqayyoo hunda keenya waliin haa ta’u; ameen!

Matsaaguu

Matsaaguu

Dn Katamaa Taganuutiin

Guyyaan kun sooma guuddaa Dilbata isa arfaffaati . Moggaafamni guyyaa kanaas Matsaaguu jedhama . Moggaafamni kun kan itti moggaafamuu danda’e Gooftaan keenya Iyyasuus Kiristoos guyyaa kanatti dhukkubsattoota fayyisuu Isaa, raajii goochuu Isaa, warra dhibee addaddaan qabamnii turan hundaaf fayyina kennuusafi qulqulleesuusaa; waluumaa gala fayyisaa ta’u Isaa ibsuudhaaf.

Keessumaayyuu guyyaa kanatti seenaan fayyinaa yaadatamu ni jira: dhukkubsatan tokko bakka itti xabala cuubbatani Beeta Saayidaa jedhamte waamamtuutti ciise ture. Maqaa Matsaaguu jedhamuun beekama. Kanaafuu Matsaaguu jeechuun dhukkubsataa jechuudha. Dhukkubsataan kuni waggoota 38 tiif dhukkuba cimaatiin hubamee siree irratti rakkachaa kan ture yoggu ta’u, guyyaa kana Gooftaan sagaleesaatiin qofa isa fayyise; “ka’itii sireekee baattadhuu deemi” jechuunis guboo dhukkubbii tokko malee bilisa isa baaseera.

Mata-dureen faaruu Q/Yaarediin ayyaana guyyaa kanaaf kennames “አምላኩሰ ለአዳም” (Uumaa Addaam) isa jedhudha.

Sirna Qiddaasee guyyaa Matsaaguu keessatti kutaaleen Kitaaba Qulqulluu keessaa dubbifaman warren armaan gadii jiranidha:

v  Galaatiyaa 5፡1

v  Ya’iiqoob 5:14

v  Hojii Ergamoota 3:1-12

v  Misbaakiin guyyicha: Farsaa Daawit 40 (41):3-4

እግዚአብሔር ይረድኦ ዉስተ ዐራተ ሕማሙ (Waaqayyo dhukkubsataa siree isaarratti ni gargaara)

ወይመይጥ ሎቱ ኩሎ ምስካቢሁ እምደዌሁ (Yeroo dhukkubasaa ciisicha isaa ni afaafi)

አንሰ እቤ እግዚኦ ተሣሃለኒ (Anoo yaa Gooftaa dhiifama naaf godhi siinan jedha).

v  Wangeelli Qulqulluu guyyicha duubifamu፡ Yohaanis 5:1-25

Wangeela kana keessatti Gooftaan keenya Iyyasuus Kiristoos Matsaaguutiin “fayyuu ni barbaaddaa?” jechuudhaan gaaffi akka dhiyeessef ni duubisna. Garuu gaaffi kana Gooftaan keenya Iyyasuus Kiristoos kan dhiyeesseef Matsaaguun gara fuulduuraatti cubbuu inni raawwatu Waaqummaa isaatiin hunda waan beekuf ture.

Innis maali jenne yennaa ilaallu, akka ibsa Abbootiin Mana Amantaa keenyaa ibsa isaanii Andimtaa irratti eeranitti:

v  Gaafa guyyaa jimaataa kaballaatiin fuula Isaa kan rukutu isa waan ta’eefi;

v  Warrootni Ayhuudi yeroo isa himatan ragaa sobaa ta’e kan gooftaa irratti raagu isa waan ta’efidha.

Namootni “fayyina kan siif kenne irratti badiinsa kana maaliif rawwatta?” jedhanii yeroo isa gaafatani “yoom na fayyisi isan jedhe, ofumasaa na fayyise malee?” akka hin jenneef sababa dhabsiisuuf jecha “fayyuu ni barbaaddaa?” jechuudhaan gaaffii dhiyeesseefi. Har’as Waaqayyo Waaqa bilisaa waan ta’ef, “abiddaafi bishaan fuuldura keetti qopheesseera; harkakee gara barbaaddetti ergi” jechuudhaan mirga hin daangeffamne nuuf kenneera. Bilisaan akka Isa Waaqeffannu nu taasisee waan jiruuf badiinsa keenyaaf ,goocha keenyaaf sababa dhiyeeffanu gonkumaa hinqabnu. Kanaafuu, badiinsa irraa ooluuf jecha cubbuu iraa fagaannee Mootuumaa Isaa akka dhaallu eeyyama Isaa nuuf haa ta’u; akkasumas araarsummaan durbee Maariyaamii nuu waliin haa ta’u-ameen!

Madda: Kitaaba Andimtaa (Hiika Abbootii) kan Yoh.5 fi Kitaaba Gitsawwee